Suomessa käytetään tällä hetkellä vuosittain noin 70 miljoonaa kuutiota puuta. On arvioitu, että kestävästi voitaisiin käyttää jopa 100 miljoonaa kuutiota. Mikäli tämä erotus, eli noin 20-30 miljoonaa kuutioita puuta, jalostettaisiin Spinnovan teknologian avulla langaksi, voitaisiin sillä korvata noin 20 prosenttia koko maailman puuvillan tuotannosta.
Tällä hetkellä ei ole olemassa ympäristöystävällistä tapaa tuottaa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin soveltuvaa lankaa. Esimerkiksi puuvillan viljely on erittäin vesi-intensiivistä ja vain alle 30 prosenttia puuvillasta tuotetaan alueilla, joissa vettä on luontaisesti riittävästi saatavilla. Loppuosa viljelystä tapahtuu alueilla, joissa joudutaan turvautumaan keinokasteluun. Tämä lisää merkittävästi mm. maa-alueiden eroosiota ja köyhdyttää pohjavesivarastoja. Tämän seurauksena menetetään yhä kiihtyvään tahtiin ruoan tuotantoon soveltuvia maa-alueita ja pohjavesivarantoja.
Suurin osa maailman tekstiili- ja lankateollisuudesta pohjautuu öljypohjaisiin tuotteisiin (esim. Nylon- ja polyesterilangat), jotka eivät ole biohajoavia. Lisäksi niiden valmistus tuottaa runsaasti typen oksideja. Ne ovat yli 300 kertaa pahempia kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Tulevaisuudessa luonnonvarat eivät tule riittämään öljypohjaisten tuotteiden valmistamiseen tässä mittakaavassa. Kolmas merkittävä tekstiiliteollisuuden ala on Man Made Cellulose (MMM) -kuidut (Viskoosi, Modal jne.). Ne ovat puupohjaisia, mutta niiden valmistuksessa käytetään useita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Lisäksi MMC-kuitujen tuotantoprosessin kalleus rajoittaa sen sovellusmahdollisuuksia.
Nykyään tekstiilien kierrätysaste on globaalisti vain noin 5–8%. Muuttuva lainsäädäntö asettaa kuitenkin yhä lisääntyvää painetta kierrätysasteen nostamiselle ja uusien entistä ympäristöystävällisempien ja helpommin kierrätettävien materiaalien kehittämiselle. Lisäksi hyvinvoinnin ja maailman väestökasvun takia tekstiilien kulutus kasvaa nopeammin kuin kaikki tuotantomenetelmät yhteensä voivat tuottaa tekstiilejä, joten uusille ympäristöystävällisille ratkaisuille on olemassa suuri tarve.
Perinteisesti sellusta on tehty tasomaisia tuotteita, kuten paperia ja kartonkia. Idea kuitulankateknologian kehittämiseen lähti nanoselluloosan ominaisuuksien ja hämähäkin seitin valmistamiseen liittyvästä tutkimuksesta. Kuitulankateknologia perustuu langan raaka-aineen ominaisuuksien ja suuttimen muodon optimointiin. Tämä mahdollistaa kuitujen häiriöttömän virtauksen erittäin pienen suuttimen läpi. Suuttimessa kuidut kääntyvät virtauksen mukaisesti ja sitoutuvat toisiinsa lujaksi kuituverkostoksi, josta lopulta muodostuu ohut ja kestävä lanka.
Sellusta on jo pitkään valmistettu muun muassa viskoosia ja muita MMC-kuituja. Näissä menetelmissä puukuitu pilkotaan ensin polymeereiksi monimutkaisilla, kalliilla ja ympäristöä kuormittavilla kemiallisilla prosesseilla. Spinnovan valmistusmenetelmässä nämä kemialliset käsittelyt jäävät täysin pois. Teknologia mahdollistaa puukuidun luontaisesti hyvien ominaisuuksien suoran hyödyntämisen Spinnovan langan rakennuspalikoina. Spinnovan lanka on kokonaan luonnonkuitua ja käytettävät lisäaineet ovat ympäristöystävällisiä. Lisäksi lopputuotteena syntyvä lanka on täysin kierrätettävää ja palamatonta.
Puuvilla vastaa 79% globaalista luonnonkuitujen tuotannosta ja vaikka se on kuiduista halvinta, on pelkästään tämän markkinan koko yli 50 miljardia dollaria vuodessa. Luonnonkuidut puolestaan vastaavat noin 30 prosenttia maailman kokonaistekstiilikuitumarkkinasta. Spinnovan teknologian markkinapotentiaali on siis erittäin iso.
Esimerkiksi yhden puuvillafarkun tuotantoon käytetään noin 11 000 litraa vettä. Spinnovan teknologia käyttää 99% vähemmän vettä, 80% vähemmän energiaa eikä lainkaan haitallisia kemikaaleja verrattuna puuvillan tuotantoon. Lisäksi langan raaka-aine on kestävästi tuotettua ja lanka on myös puuvillaa halvempaa. Myöskään öljypohjaiset langat kuten polyesteri eivät ole ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto puuvillalle.
Spinnova voitti vuoden 2015 alussa työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän kansainvälisen Biojalostamokilpailun. Palkintoraadin mukaan Spinnovan innovaatio edustaa läpimurtoteknologiaa, jolla on mahdollisuudet mullistaa sekä tekstiili- että metsäteollisuutta. Metsäteollisuudella on pohjoismaissa hyödyntämätöntä potentiaalia, jota voidaan käyttää uuden tekstiilikuidun raaka-aineena ja toisaalta tekstiiliteollisuudessa on globaalista väestönkasvusta ja ympäristön suojelusta johtuen suuri tarve uusille teknologioille.
