Maanparannuskuidut metsäteollisuuden sivuvirroista

Metsäteollisuuden sivuvirroista jalostetuilla maanparannuskuiduilla voidaan korvata uusiutumattomien ja louhittavien ravinteiden, kuten fosforin käyttöä. Ravinteet ovat elintärkeitä maanviljelykselle. Kun metsäteollisuuden lietteistä jalostetut kuidut ohjataan maatalouden hyödynnettäväksi, voidaan peltomaan multavuutta ja rakennetta parantaa nopeasti ja resurssitehokkaasti. Kuitujen lisääminen parantaa peltomaan kykyä pidättää ravinteita ja vähentää siten myös maatalouden ravinnepäästöjä.

maanparannuskuitujen levitys

Maataloudessa fossiiliset tuotantopanokset ovat olleet käytössä vuosikymmeniä, mutta kuten viime aikoina on tiedostettu, esimerkiksi fosforin, yhden maatalouden kriittisimmistä ravinteista, on  arvioitu riittävän vain noin 50-100 vuotta tästä päivästä eteenpäin. Ravinteiden kierrätys on kestävyyden ja maatalouden jatkuvuuden edellytys.

Kemiallisissa lannoitteissa Suomen peltoihin lisätään vuosittain 11 000 tonnia fosforia. Suomessa kuitenkin syntyy ravinnerikkaita sivuvirtoja yli 21 miljoonaa tonnia vuosittain. Nämä sivuvirrat sisältävät maatalouteen kierrätettävissä olevaa fosforia 26 000 tonnia muiden arvokkaiden kasviravinteiden ohella. Pelkästään metsäteollisuudessa syntyvissä kuitupitoisissa massoissa (sellulietteet) on noin 230 tonnia fosforia sekä lisäksi runsaasti orgaanista ainesta, mikä parantaa peltomaan multavuutta ja nostaa pellon kasvukuntoa. Kun metsäteollisuuden kuitupitoiset sivuvirrat ohjataan maatalouden hyödynnettäväksi, saadaan sivuvirtojen sisältämille ravinteille ja hiilelle lisäarvoa sisältävä, resursseja säästävä sekä kierrättävä käyttötapa.

Kuinka se konkreettisesti toimii

Metsäteollisuuden lietteistä jalostetut maanparannuskuidut toimitetaan maatilalle, levitetään viljelijän pellolle ja muokataan peltoon. Kasvit hyödyntävät maanparannuskuitujen sisältämiä ravinteita ja viljelijälle kemiallisten lannoitteiden tai muiden lannoitteiden ostotarve pienenee. Lisäyksen hyödyt heijastuvat myös peltojen multavuuteen ja parantuneeseen rakenteseen. Kun peltomaan multavuus nousee, paranee myös peltolohkon rakenne ja peltomaan vedenpidätyskyky kohenee. Pelto sietää esimerkiksi kuivuutta ja rankkasateita, mikä on viljelijän tuotannon kannattavuutta parantava tekijä.

Taloudelliset mahdollisuudet ja laajempi yhteiskunnallinen merkitys

Orgaanisen aineen lisääminen parantaa nopeasti maan rakennetta ja multavuutta, mikä edelleen vähentää maatalouden ravinnepäästöjä. Kun metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettuja maanparannuskuituja lisätään hehtaarille n. 20-50 tonnia, nostetaan pellon multavuutta n. 5-15 tonnia orgaanisen aineksen lisäyksellä. Maanparannuskuituja syntyy Suomessa n. 420 000 kuiva-ainetonnia vuodessa, ja niiden hyödyntäminen maataloudessa avaa mahdollisuuden myös mittavaan päästövähennyspotentiaaliin.

Kun maan organismit toimivat, pidättää peltomaa myös paremmin ravinteita ja ravinnepäästöt vesistöihin pienenevät. Luonnonvarakeskuksen toteuttamissa tutkimuksissa ensimmäisenä kahtena vuotena maanparannuskuiduilla käsitellyillä lohkoilla valumaveden sameus vähentyi 74-77 %, ja kolmantenakin vuonna vielä 49 %. Sameus korreloi vahvasti fosforipäästöjen määrän kanssa, ja on yleisesti käytetty mittari tutkimuksessa.

Muita tietoja
Muita ratkaisuja
Valikko