Monet megatrendien aiheuttamista muutoksista vaikuttavat ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja synnyttävät sekä ekologisia että kaupallisia haasteita – mutta myös mahdollisuuksia.

Suuria  tämän hetken megatrendejä ovat:

  • Kaupungistuminen
  • Resurssiniukkuus
  • Digitalisoituminen
  • Väestörakenteen muutokset
  • Tiedostava kuluttaminen

Kaupungistuminen

Yhä useammat ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mihin työvoiman tarve keskittyy. Vuoteen 2030 mennessä arviolta 70 prosenttia maailman väestöstä - viisi miljardia ihmistä - asuu kaupungeissa.

Toisaalta ruoka ja kulutustavarat tuotetaan usein kaupunkien ulkopuolella ja ne on pakattava turvallisesti sekä kuljetettava tehokkaasti. Tarvitsemme ruokaa säilyttäviä kevyempiä ja kestävämpiä pakkauksia kuljetuksissa. Esimerkiksi tutkimuslaitos Smithers Pira arvioi aaltopahviin perustuvien pakkausten maailmanmarkkinoiden kooksi 176 miljardia dollaria vuonna 2019.

Samalla elintavat muuttuvat. Esimerkiksi yhden ja kahden hengen talouksien määrä kasvaa. Tämä yhdistettynä lisääntyvään take away -ruokailuun kasvattaa esimerkiksi puukuitupohjaisten, kertakäyttöisten ruokapakkausten kysyntää. Puukuidusta valmistetut astiat korvaavat uusiutumattomista materiaaleista valmistettuja pakkauksia esimerkiksi mikroaterioissa.

Haaste: Kuinka saamme järjestettyä logistiikan miljardeille kaupunkilaisille tehokkaasti ja kestävästi?

Katso Uusi puun video tästä ilmiöstä YouTubessa.

Tutustu myös kaupungistumisen haasteisiin vastaaviin puupohjaisiin ratkaisuehdotuksiin.

Resurssiniukkuus

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää energiankäytön tehostamista ja riippuvuuden vähentämistä fossiilisista raaka-aineista.

Suomessa on valtava määrä raaka-ainetta bioteollisuuden käyttöön. Suuri osa biotuotteisiin tarvittavasta puusta on nopeasti karttuvaa havupuuta. Suomessa vastuullisella metsänhoidolla ja puunkäytöllä on myös pitkät perinteet. Fiksulla ja suunnitelmallisella hoidolla metsävaramme riittävät jatkossakin. Tällä hetkellä Suomen metsät kasvavat lähes 40 miljoonaa kuutiometriä vuodessa enemmän kuin niitä käytetään. Tästä määrästä 20 miljoonaa kuutiometriä olisi kestävästi hyödynnettävissä biotalouden tarpeisiin. 

Puupohjaisten materiaalien kierrätysaste EU:ssa on huippuluokkaa verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuten muoviin, lasiin ja metalliin.

Haaste: Kuinka saamme käytettyä vähemmän materiaalia ja energiaa ja tehtyä silti enemmän?

Katso video tästä ilmiöstä YouTubessa.

Tutustu myös Uusi puun keräämiin ratkaisuihin.

Digitalisoituminen

Verkkokaupan kasvu on valtavaa. OC&C:n mukaan kansainvälinen verkkokauppa viisinkertaistuu 22 miljardista eurosta 116 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Internet mullistaa jokaisen teollisuudenalan ja kuluttajien mahdollisuus tehdä valintoja kansallisista rajoista riippumatta lisääntyy jatkuvasti.

Yhä useampi tuote hankitaan verkkokaupasta. Tämä näkyy esimerkiksi pakkausteollisuuden volyymin kasvuna. Kun kuluttaja ostaa tuotteen verkkokaupasta, pakkauksia on usein vähintään kaksi: tuotteen oma pakkaus ja kuljetuspakkaus. Pakkausteknologian kehittyessä verkkokaupassa voidaan myydä yhä erilaisempia tuotteita, esimerkiksi sellaisia, jotka ovat ennen vaatineet katkeamattoman kylmäketjun valmistajalta myyntipisteeseen. Aseptisiin pakkauksiin voidaan säilöä turvallisesti herkästi pilaantuvia elintarvikkeita kuten maitoa.

Pakkausmateriaalien keventyminen säästää energiaa ja ympäristöä sekä helpottaa logistiikkaa. Myös elintarvikkeiden säilyvyyteen voidaan vaikuttaa uusia materiaaleja käyttämällä: kehitteillä on esimerkiksi kuljetuspakkauksia, jotka imevät hedelmien kypsyessä erittyviä kaasuja ja siten pidentävät niiden myyntiaikaa ja vähentävät hävikkiä.

Digitalisoituminen ei ole pelkkiä bittejä. Kuinka vastaamme muuttuneeseen kysyntään ja kaupankäyntiin uudenlaisilla ratkaisuilla?

Katso digitalisoitumisen ja puupohjaisten ratkaisujen yhteyttä selvittävä video YouTubessa.

Tutustu myös digitalisoitumisen mahdollisuuksiin vastaaviin puupohjaisiin ratkaisuihin.

Väestörakenteen muutokset

Ihmiset elävät entistä pidempään. Jo nyt tänä päivänä Suomessa syntyvän tyttölapsen oletettu elinikä on sata vuotta. Pidentyvä eläkeikä lisää ihmisten matkustamista ja harrastamista, mutta myös edellyttää kuluttajatuotteilta uudenlaista helppokäyttöisyyttä, kestävyyttä ja turvallisuutta. 

Haaste: Kuinka kasvava ikääntyneiden ihmisten määrä otetaan huomioon tuotteita suunniteltaessa?

Pidemmät elinikäennusteet kasvattavat myös ihmisten hoitotarvetta. Puukuidusta voidaan valmistaa muun muassa lääkepakkauksia, steriilipakkauksia sairaaloihin sekä erilaisia kotihoidon tuotteita vanhusten hygieniatuotteista alkaen. Puun bioaktiivisilla yhdisteillä on myös lääkinnällisiä ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää lääketeollisuuden ja funktionaalisten elintarvikkeiden jalostamisessa.

Katso YouTubessa, miten puupohjaiset tuotteet vastaavat väestörakenteen muutosten aiheuttamiin haasteisiin.

Tutustu muuttuvan väestön tarpeisiin kehitettyihin puupohjaisiin ratkaisuehdotuksiin.

Tiedostava kuluttaminen

Ihmistä on pitkään pidetty rationaalisena toimijana ja siten myös kulutuspäätösten on ajateltu syntyvän pelkkään tarpeeseen perustuen. Vuosituhannen taitteessa alettiin puhua lohas-kuluttajista: kuluttajaryhmästä joka korostaa päätöksissään eettisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Vaatimukset tuotteen pienistä ”jalanjäljistä” ulottuvat itse ostettavan tuotteen lisäksi myös sen pakkaukseen - vastuullinen pakkausraaka-aine on osa kestävän tuotteen imagoa. Yritysten on entistä tärkeämpää ottaa huomioon tuotteiden kestävyys paitsi ympäristön myös tuotannon ja koko toimitusketjun näkökulmasta.

Kulutuspäätöksiin vaikuttavat monet muutkin seikat kuin eettisyys ja vastuullisuus. Fyysinen hyvinvointi, mielihyvä, nautinto, esteettisyys ja elämän helppous vaikuttavat tuotteiden ja palveluiden valintaan.

Haate: Kuinka pystymme vastaamaan kuluttajien muuttuviin tarpeisiin?

Katso video tästä ilmiöstä YouTubessa.

Tutustu myös ratkaisuehdotuksiin.

Petri Sarvamaa: Kestäviä ratkaisuja metsästä

Puu on paremman huomisen raaka-aine. Innovaatioille ja kehitykselle avoin materiaali tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia vastuulliselle teollisuudelle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Puun hyödyntäminen on kokonaisvaltaista ja tarkkaa. Puupohjainen bioteollisuus pystyy umpipuun tarjoamien sovellutuksien lisäksi kehittämään puuaineesta innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja lukuisiin globaaleihin haasteisiin. … Lue lisää »

Aihe(et): Mielipide | Avainsanat: , , , , , | Jätä kommentti

Akustiikan hallintaa uudella puupohjaisella rakentamisen ratkaisulla

Sisäilman laadun ohella akustiikan merkitys on kasvussa erityisesti julkisessa rakentamisessa. Lumir Oy on kehittänyt rakentamisen markkinoille puupohjaisen materiaalin, jolla voidaan korvata nykyiset eristeinä käytettävät, mineraalivilloihin perustuvat fossiilipohjaiset akustiikkaratkaisut. – Kyseessä on biokuitupohjainen kotimainen tuote, jonka sideaineet ovat kasvipohjaisia eikä tuote muodosta sisäilmaan … Lue lisää »

Aihe(et): Biotalouden tekijät | Jätä kommentti

Liisa Jaakonsaari: Onko puulla vielä huono maine?

Toista maapalloa ei ole eikä tule. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää energiankäytön tehostamista ja riippuvuuden vähentämistä fossiilisista raaka-aineista. Kun luonnonvaroja on niukasti, niitä pitää oppia käyttämään tavalla josta ympäristö sekä talous hyötyvät. Mielikuvat siitä mikä on kestävää ja mikä ympäristölle haitallista vaikuttavat … Lue lisää »

Aihe(et): Mielipide, Päättäjähaastattelu | Jätä kommentti

Hannu Takkula: Biotalous on parasta kiertotaloutta

Kiertotalous on ollut yksi Euroopan unionin lippulaivahankkeista viime vuosina. EU on viemässä läpi suuren joukon lainsäädäntöhankkeita, jotka uudistavat erityisesti jätteiden kierrätystä. Jätteet ovat tärkeä, mutta vain pieni osa kiertotaloutta. Nyt on aika avata silmät uusiutuville luonnonvaroille, jotka ovat luontaisesti kiertotaloutta. … Lue lisää »

Aihe(et): Mielipide | Avainsanat: , , , , , , | Jätä kommentti

Miapetra Kumpula-Natri: Kunnianhimoa fossiilisten korvaamiseen

Kulunut syksy on ollut Euroopan parlamentissa tiivistä aikaa metsä- ja biotalouden kannalta. LULUCF-asetus ja parhaillaan käsittelyssä oleva uusiutuvan energian direktiivi ovat keskeisiä biotalouden mahdollisuuksia määrittäviä tekijöitä, mutta EU:n päätöksenteossa tapahtuu viikosta viikkoon monia muitakin asioita, joilla on merkitystä myös biotalouden … Lue lisää »

Aihe(et): Mielipide | Avainsanat: , , , , , | Jätä kommentti

Nils Torvalds: Puuta heinää… ja hiljaisuutta

Viime viikkoina – tai itse asiassa koko tämän syksyn aikana ei ole paljon muuta tehnyt kuin harrastanut puuta ja metsää. Ei kuitenkaan niin kuin joskus aikaisemmin: reppu tai rinkka selkään ja menoksi. Nyt harva se päivä jossain kokoushuoneessa vääntäen erilaisia … Lue lisää »

Aihe(et): Mielipide | Avainsanat: , , , , , | Jätä kommentti

Merja Kyllönen: Nähdään metsä puilta

Metsäpolitiikka on pitkälle kansallisen päätösvallan alla. Moni muu asiakokonaisuus on kuitenkin sellainen, josta Suomelle tulee väistämättä myös metsien käsittelyyn vaikuttavia velvoitteita: ilmastopolitiikka, päästövähennysten taakanjako, maankäytön muutosten vaikutukset ilmastopolitiikkaan, uusiutuvan energian direktiivi. Pariisin ilmastosopimus on kaiken sateenvarjo: sen pohjalta syntyy uudet … Lue lisää »

Aihe(et): Yleinen | Jätä kommentti

Anneli Jäätteenmäki: Monenlaista hyvää metsästä

  Metsä on olennainen osa suomalaista sielunmaisemaa. Metsässä on rauhaa, virkistystä ja ainutlaatuisia elämänmuotoja. Metsä tarjoaa myös aineellista hyvinvointia. Hoitamalla omaisuuttamme luomme vaurautta tinkimättä puhtaasta ympäristöstä. Suomen metsien kasvu ylittää reilusti vuotuisen hakkuumäärän. Hyödynnämme metsää kestävästi. Aktiivinen metsänhoito on ennen kaikkea … Lue lisää »

Aihe(et): Päättäjähaastattelu | Jätä kommentti

Heidi Hautala: Vastakkainasettelusta kohti uusia ja kestäviä innovaatioita

On Suomelle suuri etu, ettemme ole vuosisatojen saatossa hakanneet metsiämme maan tasalle, kuten suurimmassa osassa muuta Eurooppaa on tapahtunut. Metsä on Suomelle voimavara, ja olemme siitä suomalaisina myös hyvin tietoisia. Metsät ovat myös kiistämättömässä avainasemassa ajatellen pyrkimystä rajoittaa maailmanlaajuinen ilmaston … Lue lisää »

Aihe(et): Päättäjähaastattelu | Jätä kommentti

Puukuitu tulee tekstiili- ja vaateteollisuuteen

Nopeasti kasvavan tekstiiliteollisuuden raaka-aineen tarpeen ja tekstiilijätteen määrän kasvun seurauksena puukuidusta on tulossa vaihtoehto puuvillalle tekstiili- ja vaateteollisuuden raaka-aineena. Aalto – ja Helsingin yliopistoissa on kehitetty selluloosamuuntokuitua IONCELL-F -teknologian avulla, missä ei käytetä haitallisia kemikaaleja, ja joka on ympäristöystävällinen vaihtoehto … Lue lisää »

Aihe(et): Biotalouden tekijät | Jätä kommentti
Vapo Oy hakee operaatiovastaavaa Kajaaniin määräaikaiseen työsuhteeseen #logistiikka #hankinta #puunhankinta #rekry #työpaikat
Hieno juttu @TetraPak ja Valio, onnittelut voitosta! Parempi #pakkaus, parempi mieli!